12./14.11.2024
Puutarhajuhla, istumme valurautatuoleissa ja nautimme virvokkeita, uima-altaalla mustiin märkäpukuihin pukeutunut tapahtumajärjestäjä vie ihmisiä maksusta pohjaan ja takaisin. Koe seikkailu! Hengittele! Mahdollista! Kukaan ei uskalla tai kehtaa. Atleettinen nuori nainen nousee pöydästään. Pakahdun salaa ylpeydestä, nainen on sukulainen. Sisko lasketaan veteen Taisteluplaneetta Galactican kypärää mukailevassa Barbie-muovissa. Polvistun jonkin ajan päästä altaan reunalle. Alhaalla ei näy ketään, vain kaakeli väreilee. Huu, olen kuullut kaivos-altaista, jotka jatkuvat pohjamutkan takaa satoja metrejä.
Cut. Sisko käyskentelee ihmisjoukossa altaan matalan pään lähettyvillä. No millaista oli? Kysyn, vaikka tiedän nyt, etten aio mennä. Sisko kääntyy: En saa kertoa.
Täh?
Vaitiolovelvollisuus, sisko sanoo ja liukenee massaan.
Onks tää totta?!
Marssin märkäpukutiimin luo. On vaikea löytää sanoja kiihtymykseltä miespuolisen extremistin kanssa.
Miten harkita kyseistä elämystä, jos kukaan ei ole kertomassa kokemuksistaan?
Mies ei vastaa. Käännyn pisamaisen märkäpukunaisen puoleen: Onko totta että teidän extreme–keikalla käyneet ei saa puhua?
Pisamainen humisee. Hänellä on London WeekendTelevisionin makepeace-tukka. Nainen on valoisa ja tavallinen. Perääni huudetaan että riitelitte sitte. Korjaan että päinvastoin, yritän rakentaa siltaa ja ymmärtää häntä.
Sisko tulee vastaan hiuksensa kuivanneena päivävaatteet päällä. Kysyn uudelleen, millaista oli, ja tällä kertaa sisko vastaa: Tylsää.
Ja tää on se asia jota ei saa sanoa?!
Valkoiseen kylpytakkiin pukeutunut tuntematon nainen haluaa kertoa draaman keinoin, mitä teki miehelleen eteisessä tuossa joku päivä. Nainen vie minut kotiinsa altaan toiselle puolen,asettuu eteeni kaikessa muhkeudessaan, ei tee mitään, on vain siinä hyvin lähellä. Hämmennyn. Vaivaannun, ärtymys häivähtää. Osa minusta pelkää. Luotan silti naiseen, viestin täytyy olla tärkeä. Mä oon siis nyt se sun aviomies? tarkistan. Nainen ei vastaa. Näin tapahtui, elekieli sanoo.
Katsomme naisen kanssa videon, jossa hän pelastaa lapsen hukkumasta. Tarkennus altaan keskiosan tietämille, pohjalla loistaa pieni infrapunamytty. Lapsi on elossa! Nainen laskeutuu veteen froteeasussaan ja kauhoo kohteeseen määrätietoisilla, matkaa voittavilla vedoilla. Täsmälleen valon yläpuolella nainen haukkaa happea ja hakee lapsen pohjasta.
Lapsi on poika, keltainen kihara tukka ja paahtunut iho. Kankaalla välähtää vajoamisen hetki, ketä siinä oli. Cut. Lapsi makaa pistolaiturilla, kakoo ja kouristelee. Nainen kääntelee häntä. Ehdotan voisiko pojan viedä parempaan paikkaan, ettei hän kierähdä uudelleen veteen. Cut. Tarkennus allasalueen nurmikolle: Aamutakkinainen vie lasta kolhosti kuin kitaraa tai leijona pentuaan. Hei vähän hellemmin??(Sinne kotiinko meet?) Miten itse kantaisin omaa lasta?
ps. Uni on vanha, mutta se palasi mieleeni viime lauantaina, kun näin hirven ylittämässä Borgbyträskiä. Hirvi on hyvä uimari, ken on nähnyt, tietää.
159 total views, 1 views today